Baanan pyöräilijätilastot kertovat

Naapuripöydän eläkeläisseurue työväenopiston kahvilassa oli sitä mieltä, että Baanalla pitäisi päästää ratikat, jotka voisivat kuskata väkeä Länsisatamaan. Baana sopisi tähän hyvin, koska sillä on niin vähän käyttäjiä... pyöräilijät kuulemma mahtuvat vielä sekaan, mutta jalankulkijat voisivat jalkautua siihen  ratikkaan.

Ajan helmi-maaliskuun vaihteesta lokakuulle Baanaa noin 2-5 kertaa viikossa aamuin illoin päästä päähän. Se on ollut työmatkojeni ilo sen avaamisesta alkaen, vaikka joidenkin mielestä sen pyöräväylä on liian kapea, ja rakennustyömaa on tehnyt siitä vielä kapeamman, ja se on usein tuuliputki.

Vilkaisen aina ohimennen laskuria, joka kertoo päivän ja vuoden pyöräilijälukumäärän. Selvisi, että laskurin data on ns. avointa dataa. Päätin katsoa, miten paljon tuota pyöräilevää liikennettä Baanalla kulkee. Data löytyy Helsinki Region Infoshare sivustolta. Tänään 3.3. löysin päivittäiset pyöräilijämäärät vajaan 1,5 vuoden ajalta, 31.12.2012-1.6.2014.

Metro-lehden mukaan vuonna 2014 Baanalla ajoi puoli miljoonaa pyöräilijää 25.8. mennessä, vuotta aikaisemmin puoli miljoonaa saavutettiin pari viikkoa myöhemmin 11.9. Vuoden 2013 kokonaispyöräilijämäärä oli 660 000. Vuoden 2014 kokonaismäärää minulla ei ole, mutta veikkaan, että 700 000 on mennyt rikki.

No katsotaanpas sitä dataa.

Kuvassa 1 on päivittäinen pyöräilijämäärä, eri viikonpäivät on esitetty eri värein ja kuvioin . Talvikuukausina (49 - 52, 1-10) lukumäärät ovat alle 500, kun taas kesällä pyöritään parhaimillaan yli 5000 pyöräilijän määrissä. Kesäkuukausia (viikot 23-35)  sävyttää myös hurja hajonta, olisiko pyöräily säästä kiinni? Kesällä 2013 hiljaisin päivä osuu juhannukselle (viikko 25 pe ja la).

Kuva 1. Baana, päivittäiset pyöräilijämäärät 31.12.2012 -  1.6.2014

Kuvassa 2 on sama data, mutta yksittäisten päivien sijaan viikon alhaisin ja korkein pyöräilijämäärä ja keskiarvo. Vuoden 2014 talvi oli leudompi, joten se voisi selittää talvikuukausien suuremman hajonnan ja siten isommat pyöräilijämäärät, tai sitten talvipyöräily on nosteessa. Mitään varsinaista lomakuukautta ei kesäpyöräilyssä näy.

Kuva 2. Baana, viikottaisten pyöräilijämäärien keskiarvo, minimi ja maksimi määrä (lkm per vuorokausi)

Kuvassa 3 katsotaan, onko väylä yhtä vilkkaassa käytössä niin arkena ja viikonloppuna. Arkeen on laskettu aina ma-pe riippumatta siitä onko ollut arkipyhiä. Tulos on aika selvä. Viikonloppuisin (la-su) pyöräilijämäärä on keskimäärin vajaa 50% arkipäivistä. Vain kahtena viikkona punainen käy sinisen viivan yläpuolella: jouluviikko ja 15.4. alkava viikko, molemmat vuonna 2013. Jouluviikon selittää joulunpyhät, mutta tuota huhtikuuta ei selitä arkipyhät. Ilmatieteen laitoksen arkisto voisi tätä avata? Olisiko lämmin sää ja pyöräilykauden avaus viikonloppuna?

Kuva 3. Baana, keskimääräinen pyöräilijämäärä arkipäivinä (ma-pe) ja viikonloppuna 31.12.2012 - 30.5.2014

Yhteenveto:

• Baanan pyöräilykäyttö on talvisin varsin maltillista. Alle 500 pyöräilijää per päivä, alle 21 pyöräilijää tunnissa on vähän. 
• Kesäisin pyöräilijämäärä on keskimäärin 10-kertainen, ja kokemukseni kertoo, että hyvin mahtuisi lisää.
• Kesäkuukausien vaihtelu voi yhden viikon sisällä olla 2000- 3000 tuhatta. Mikään kesäkuukausista ei erotu muista vilkkaampana tai hiljaisena.

Tulen talvipyöräilykaupungista Oulusta. Oulussa pyöräilin kesät talvet. Ensi tuntumani Helsingin talvipyöräilyyn 20 vuotta sitten päätti osaltani talvipyöräilyn täällä: heikohko pyöräteiden talvikunnossapito, tylyt autoilijat, pitkä märkä ja pimeä kausi. Nyt, kiitos Baanan ja Helsingin kaupungin työmatkani olisi varsin talviajettava, 12 km matkasta 95% kevyen liikenteen väylää, mutta pimeässä ja märässä keski-ikä ja mukavuudenhalu voittaa, vaikka kevyen liikenteen väylillä olen turvassa autoilta.

Kauppalehden raportoiman OECD:n tutkimuksen mukaan näyttäisi, että mitä enemmän pyöräillään, sitä vähemmän sattuu suhteessa vakavia onnettomuuksia. Itse näen taas Helsinki/Oulu eron 20 vuoden takaa. Oulussa autoilijat kunnioittivat pyöräilijöitä, pyöräilijät olivat katujen kuninkaita. Ehkä ei ihan niin,  mutta usein Oulussa ratin takana istui myös pyöräilijä.

Vielä on matkaa Helsingillä talvipyöräilykaupungiksi. Tarvitaan vain lisää Baanoja ja lisää pyöräilijöitä.
Kuten Helsinki Visions videosta alla näkyy, kesälläkin on Baanalla vielä tilaa. Eläkeläisseurue oli siinä oikeassa, että tilaa on, mutta "Kiitos ei" ratikalle!!! 

Kuin syömään kutsuisi - Hesarin vaalikone 2015 avoin data

Hesarin vaalikone 2015 piirtäää soman, mutta yllätyksettömän puoluekartan.

Avoin data on kuiskinut. Kun tapasin pomoni ensimmäisiä kertoja, hän sanoi "datan antaminen statistikolle on kuin syömään kutsuisi". Tänä päivänä kutsuja satelee avoimen datan muodossa, mutta nyt kutsu oli tarpeeksi houkutteleva, hesarin vaalikone 2015.

Aloitin vastailemalla kysymyksiin. Oma ideologia ja maailmakuva kirkkaana mielessä päädyin vastauksineni itselle tuttuun viiteryhmään. Muutama kysymys oli niin hankala tai hankalasti asetettu, etten niinhin lopulta osannut vastata, ja jouduin tyytymään keskimmäiseen vaihtoehtoon: en osaa sanoa.

Kysymyspatteri oli sellainen, että se kutsui syömään. Latasin datan csv muodossa itselleni n. 17.2.. ja tein sille pääkomponenttianalyysin, tavoitteena tiivistää aineisto muutamaan ilmansuuntaan. Kolmekymmentä kysymystä oli hankala hahmottaa. Kolmestakymmenestä kysymyksestä kahteen muuttujaan olisi tietysti ihanteellinen asian havainnollistamisen kannalta.

Näin se toimikin hienosti, ja tälläisen kuvan on jokin aika sitten @kirkasinfo twitterissä julkaissut. Koska ehdokkaita oli paljon (n=1238) ja puolueitakin 12, niin päätin selvyyden vuoksi ottaa kuviin vain nykyiset eduskuntapuoleet ja jaoin nekin kahteen, ns.  isot ja pienet erikseen. Jokainen piste tai vastaava edustaa yhtä ehdokasta. Kuvat ovat alla.

Ensimmäisessä kuvassa ovat ns. iso puolueet: oikealla ylhäällä kokoomus, alhaalla vihreinä rasteina perussuomalaiset, keskellä keskusta, ja vasemmalla ruskeat demarikolmiot. Toisessa kuvassa ovat pienet puolueet. Pienten pisteet ovat pikkaisen enemmän vasemmalla kuin isoilla, siellä reunimmaisena vasemmalla punaisella vasemmistoliitto, siitä oikealle yläviistoon vihreät, vihreiden vieressä oikealla RKP ja RKP:n alapuolella kristilliset. Vihreät ja vasemmistoliitto täyttävät aukot isojen kuvassa, eli vasemman ylä- ja alareunan. RKP ja kristilliset hukkuvat isojen joukkoon. Aika selkeä kenttä.

Intuitiivisesti ajateltuna kuvissa olisi vasemmisto vasemmalla ja oikeisto oikealla, pystysuunnassa ehkä arvoliberalismi vs. konservatismi.

Mutta mitä sanoo data intuitiosta? Kysymyksiä oli 30, ja vastausvaihtoehtoskaala oli 1-5, 1= täysin eri mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Laskin korrelaatiot pääkomponenttien ja kysymysten välillä. Korrelaatiot on esitetty neljälle pääkomponentille taulukossa ihan tekstin lopussa, ja tulosta on korostettu ”heatmap”:lla, eli mitä tummempi väri sen isompi korrelaatio. Punainen tarkoittaa positiivista, eli jos on samaa mieltä väitteen kanssa, niin pääkomponetti saa suuren arvon. Sininen tarkoittaa negatiivista korrelaatiota, eli jos on samaa mieltä väitteen kanssa, niin pääkomponentti saa pienen arvon.

Tässä yhteenveto korrelaatioista. 

Ensimmäisen pääkomponentin, kuvassa vaaka-akselin, isoimmat korrelaatiot olivat seuraavat:
Negatiivinen korrelaatio (samanmieliset kuvassa vasemmalla, eri mieltä olevat oikealla)
26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (korrelaatiokerroin = r =-0.78)
17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon. (r=-0.74)

Positiivinen korrelaatio (samanmieliset kuvassa oikealla, eri mieltä olevat vasemmalla)
5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää (r=0.83)
1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin (r=0.79)
13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.(r=0.74)
28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (r=0.74)
25. Julkisia palveluja tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi (r=0.73)
7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.(r=0.70)
24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle (r=0.69)
27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita (r=0.69)
19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän resursseja. (p=0.68)

Kuvissa oikealla annetaan tukea yksityistämiselle, vasemmalla julkisten palveluiden/sektorin säilyttämiselle. Olisiko termi oikeisto vasemmisto kohdallaan? Keskusta ja perussuomalaiset ovat tämän komponentin suhteen vahvasti keskellä.

Toisen pääkomponentin, eli pystyakselin kanssa korreloi vahvemmin vain kaksi kysymystä:
Negatiivinen korrelaatio (samanmieliset kuvassa alhaalla, eri mieltä olevat ylhäällä):
20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa. (r=-0.73)
 Positiivinen korrelaatio (samanmieliset kuvassa ylhäällä, eri mieltä olevat alhaalla):
16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa (r=0.68)

Tällä komponentilla perussuomalaiset ottavat irtioton myös keskustasta. Pienissä puolueissa taas vihreät ovat samalla tasolla ruotsalaisten kanssa, kun taas vasemmistoliitto ja kristilliset ovat vähemmän myötämielisiä EU:lle ja avoimille rajoille.

Seuraava, 3.pääkomponentti korreloi lähinnä alkoholin myynnin vapautumisen ja pakko-Ruotsista luopumisen kanssa. Näillä yhteinäisen linjan näin lähinnä perussuomalaisilla, jotka olisivat hanakammin luopumassa alkoholin myynnin rajoituksista ja pakko-Ruotsista, kristilliset erottuivat toisesta ääripäästä.
(Tästä ei ole kuvaa).

Yksittäinen kysymys, joka ei tuntunut synkkaavaan minkään muun kysymyksen kanssa oli kysymys 8. ”Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi. ” Se tässä ihan kuriositeettina.

Ns. omantunnon kysymykset eivät esitä vahvaa roolia, sukupuolineutraaliavioliitto vaikuttaa toki 1. ja 2. pääkomponettiin, mutta ei mitenkään nouseet esiin. Ydinvoima on vähän voimakkaampana 1. pääkomponentissa. Ympäristökysymykset eivät myöskään erottuneet omakseen, vaikka niitä oli varsin paljon, toki korrelaatiot ensimmäisen pääkomponentin suhteen olivat odotetut.

Mitä tästä siis opimme. Kysymykset on laadittu siten, että ideologiaerot tulevat varsin selvästi näkyviin, siitä kunnia kysymysten laatijoille. Tuloksena on odetettu puoluekenttä. Jos provosoisi, niin toteaisi kristilliset ja ruotsalaiset turhiksi, kun ne eivät tuo puoluekenttään mitään uutta, vaan uppoavat sinne isojen puolueiden sisälle.

Kun saman datan ryhmitteli esim. iän suhteen, niin mitään ryhmittelyä ei ollut näkyvissä, vaan kaikkia ikäluokkia löytyi kaikista kuvan osista. Toimiva vaalikone!

Ja täällä lopussa nämä korrelaatiot kysymysten ja pääkomponettien välillä.